lauantai 10. syyskuuta 2011

Yökyöpelinä

Yötöissä tämä ihminen yrittää itseään piristää.. Kesken iltamien piti yhen lähteä puurtamaan, ahertamaan, tekemään töitä. huh. voi vääryyttä, voi epäinhimillisyyttä. Mutta tässä muutamia esimerkkejä, miten saa yön  kulumaan nopeammin..
  
Kutimet. Ne on tätänykyä, syksyn tultua, kova sana meikäläiselle. Kuvassa on mekontekeleeni, johon langat ostin jo joskus viime lopputalvesta ja nyt vasta valmistuu kenties joskus..  
Kirje. Mikä voi päivää piristää enempää kuin ihan aito, etanapostilla tullut kirje! Perjantaina kun olin lähdössä kotoani liikkeelle, niin oli se kuuluisa ujo postipoika kantanut mulle sellasen. Se ei tietenkään ollut kyseiseltä postipojalta, mutta eräältä rakkaalta ystävältäni.. Siispä, täällä yövuoroissa kun on aikaa, päätin vastata pikaisesti, sillä vastaaminen tuppaa yleensä jäämään ja taas jäämään..

Lisäksi ajattelin leipoa porkkanamuffinseja.
 Tuumasta toimeen ;)

Paahtimossa, lempparikahvilassani oli kerran sellasia, todella, TODELLA maukkaita muffinseja. Ne vei kielen mennesään. 
 




 Tässä kuvia myös sieltä Paahtimosta. Katso, ihastu, ja tule kanssani kahville! :)

Oon ite jo monta päivää aikonu sinne mennä, mutta viimeks ku oli mahollisuus ni nukuin onneni ohitse: heräsin vasta 17:15, ja työt alkoivat klo 20:15, ja kutsu kävi pelastamaan eräs ystäväni pulasta, joten kahville en kerennyt..      Mutta ehkä joskus taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti