Joulu se oli

Joulu tuli, oli ja meni.

Tai eihän se vielä oo menny, mutta.. Ei enää kovin joulusia fiiliksiä oo..

Joka vuosi se on ensin hirveen kaukana, ja sitte, ihan yhtäkkiä, siinä se on, oven takana. Hujaus vain.

Ja niin, yhtä hujaus vain, ni se on taas ohi.

Tykkään sen takia joulusta, että se on yks harvoja hetkiä, että ollaan yhessä, kaikki me.

Koko perhe.

Syödään, pelataan, iloitaan, syödään, juodaan kahvia, syödään, pelataan...

Ollaan yhdessä.

Näin menis monta päivää :)

Olin joulunvietossa aatonaatosta joulupäivään.

Nykyajan pienokaisia <3

Nyt odottelen uutta vuotta. Ja uusia kujeita.

Hetkiä..

Kutsun sitä sosiaaliähkyksi.

Oloa, että nyt just ei jaksa muita ihmisiä.

Koko päivän ollut paljon ihmisiä ympärillä.

Ensin koulussa, sitten töissä.

Töiden jälkeen oma rauha.

Kukaan ei vaadi multa mitään.

Yritys päästä joulutunnelmaan.

Kynttilät.

Joululaulut.

Chailatte.

Ruisleipä.

Kamera,

Jalusta.

Minä itse.

Joskus se on älyttömän tarpeellista.

Hetkeksi pysähtyä omaan itseensä.

Olla vain minä itse.

Kuunnella hiljaisuutta, musiikkia, sitä, mikä milloinkin on hyvä.

Tänään oli näin hyvä.