Annoin auringon kylpeä kasvoillani
häikäistä
Annoin mielen keventyä kaikesta
talven pimeydestä.
Minä nautin elämästä,
enkä antanut minkään häiritä
riemuani
jonka aurinko toi tullessaan.
Minä tarvitsen sinua, aurinko.
Olen virallisesti avannut tämän kesän terassikauden. Maanantaina, 6.3, join ensimmäiset kahvini ulkoilmassa, Café Ursulassa Helsingissä. Elämä hymyili silloinkin.
Lumi sulaa kohisten. Silmissä melkein. Heitin jo talvihaskat pois. Tosin, tarpeen vaatiessa ne on helppo kaivaa takaisin esille. Mutta tuossa ne on, unohdettuna, ja jo pois heitettynä.
Nauttikaa auringosta, niin minäkin teen!


Nii me nautitaanki!;)) tänäänki ;p
VastaaPoista